 |
| Mökin sisällä ja ulkona samat lukemat |
Huomasin flunssan verottaneen kuntoani. Puhalsin jo ensimetreillä repun kanssa ja reikien kairaaminen oli raskasta. Jään vahvuus ei vielä ollut kovinkaan paksua, ehkä noin 20 cm, mutta kovaa kuin mikä. Eipä uskoisi, että toivon vähän lunta lisää. Ilman lunta tätä vauhtia saa kevättalvella kairata reikiä kahvaa myöten.
En sitten kauaa viipynyt kalassa. Pelkäsin taudin iskevän uudelleen, joten en pitänyt järkevänä kökkimistäni palelevana. Petyin myös reppua kaivellessani, kun huomasin ja vasta sitten muistin lempimormuskani joutuneen maaliskuussa hauen vietäväksi. Muutenkin olisi ollut fiksua tarkistaa repun sisältö etukäteen. Siimat taitaa olla aika haperia useissa vavoissa. Kalaa en odottanutkaan saavani, koska myös verkoissa oli ollut samana päivänä harvinaisen hiljaista.
Isäntä laski verkot mökkinaapurien kanssa jo heti alkuvuodesta, mutta niiden kokemisessa täytyi pitää muistaakseni neljä päivää taukoa kovien pakkaslukemien vuoksi. Parhaimmillaan taisi olla jotain 28 astetta pakkasta. Onneksi kalojen liikkuminen tuolloin oli hiljaista. Päästiin melko helpolla verkkojen selvittelyssä.
Talvellakin täytyy kait varoa toivomuksia sateiden suhteen. Jos kesällä toivoo, että tulisipa jo pieni vesisade, niin takuulla sataa loppukesä. Toivoin eilen blogissani lumisadetta. Tänään on satanut koko päivän, eikä loppua taida olla ihan heti näkyvissä.
VastaaPoista