Tyhmää urheilumieltä?

Keskiviikkona oli hieman epämiellyttävää istua pilkillä, kun jää paukkui ja syntyi railoja. Kuvassa oleva on noin 30 cm leveä. Joka kevät tämäkin railo tulee samaan paikkaan.

Sain pienen siian. Niin pienen, etten viitsinyt edes kuvata.

Tänään aamulla kökin kotirannassa, ja oli ihan hiljaista jälleen kalasaaliin suhteen.

Kuvan lokki odotteli myös saalista ,ja niin mielelläni olisin edes yhden särjen sille antanut, mutta kun en saanut.

Nyt on pilkkimiset pilkitty. Sää lämpeni ja tuli vesisade. Jää muuttui mustaksi. Jotakin tolkkua, ettei tule "urheiltua" liikaa.
Hyvä siksikin, koska en taas pilkille ehtisikään. Ei harmita ollenkaan.

Hullu pilkkijä

Siika punnittu. Vain 670 g.

Katselin aamulla järven selälle ja näin pienen mustan hahmon olevan liikkeellä parin - kolmen kilometrin päässä. Piti tietenkin hakea kiikarit ja varmistaa, että onko joku hullu vielä lähtenyt pilkille. No olihan siellä pilkkijä.

Siis eikun menoksi. Sain kuvan siian melkein samaisesta paikasta  kuin edellisenkin.

Muikkuja paistumassa

Joskus pitää lähteä kalakaupoille. Muikut ovat vävyn ostamia.

Taitaa kalansyöntikiintiö tältä talvelta tulla täyteen vähäksi aikaa. Mutta kyllä olivat hyviä.

Aamun avaus

 Eipä tarvinnut pitkälle mennä kotirannasta, kun aamulla ensimmäiseksi nappasi pilkkiin kuvan siika. On sitten vasta tämän vuoden ensimmäinen. Jotenkin siiat on vaan vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ahveniakin tuli mukavasti. Tähän asti on saanut tehdä tosissaan töitä parin ahvenen vuoksi. Kolme päivää takaisin pilkin ainakin kolmeltakymmeneltä reiältä, eikä tietoakaan kaloista.

Jäälle uskaltaa vielä mennä, jos tuntee paikat. Oli sen verran sumuista, etten nähnyt, vaan kuulin nuottamiesten olevan järvellä työn touhussa.