keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Mormyskojen tuunausta

Mormyskat kuivumassa
Ei niin iso siika nappasi minulta valkoisen mormyskan ja muutaman sentin siimaa. Oli taitanut tulla pilkkimisen tiimellyksessä solmu, josta siima katkesi. Seuraavaksi nappasi iso hauki kiinni, joka onneksi pääsi irti tulemalla jään alle kylki edellä. Kumpikaan meistä ei ottanut opikseen, vaan taisi olla sama kala samalla reiällä seuraavana päivänä, joka lopulta vei toisen valkoisen mormyskan mennessään. Ei se olisi millään mahtunutkaan 11 cm reiästä.

Koska valkoinen mormyska on mututuntumastani paras siian pilkintään, ja kaupoista ei sellaista löydy millään, päätin taas tuunata vanhoja kulahtaneita morrejani. Maalasin ne ensin Otex-maalilla pariin kertaan ja lopuksi lakkasin ne kirkkaalla kynsilakalla. Uusi pinta on kestänyt todella hyvin.
Sunnuntain saalista. Yhden siian lahjoitin naapurille
Viimeinen saalispäiväni oli sunnuntaina. Eilen uskaltauduin vielä lähistölle, mutta ONNEKSI en saanut kuin pari ahvenensinttiä. Ei jäänyt kismittämään, että josko... Jää on sen verran arvaamattomassa kunnossa, että on parempi pysyä poissa järveltä. Merelle en tänä talvena ehtinytkään.

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Pilkkireppuun järjestystä

Olen monta vuotta manannut pilkkireppuni sisältöä. Se on heti sekaisin kun sieltä jotakin hakee. Joskus olen asetellut vavat tyhjiin maitotölkkeihin, mutta ei ne hanki kestää käytössäni.
Sain jokin aika sitten tyhjiä muovipläniköitä suurtalouskeittiöstä. Ne ovat vähän villin mittaisia, joten ne eivät sovi oikein pakastimeenkaan.

Sitten hoksasin, että ne ovat mukavan kokoisia pilkkireppuun. Ovat sopivan korkeita ja pohjastaan suorakaiteen mallisia. 

Toisessa kipassa säilytän vain silloisessa käytössä olevaa pilkkivapaa, sohjokauhaa sekä puukkoa. Näin ovat pilkkireikää vaihtaessa heti helposti hollilla. Astiassa on myös hyvä nostaa jäiset vermeet sulamaan, joten ei kastu repun pohja.
Ai juu - on sitä vähän saalistakin saatu.