 |
| Ravut jäähtyi pikaisesti |
Alkuviikolla oli pari kaunista ja tyyntä päivää, joten päätimme laskea rapumerrat vielä kerran järveen. Mertojen laskemiseen houkutti kymmenen saaliiksi saatua särkeä. Vanhan kokemukseni mukaan rapuja ei ole saatu saaliiksi enää lokakuun lopussa, joten yllätys oli melkoinen, kun saimmekin runsaan rapusaaliin. Koko ravustuskausi on muutenkin ollut vähän erikoinen johtuen kait koko kesän viileistä vesistä.
Viikolla satoi yllättäen lunta ja pelkäsin rapujen paleltuvan sumpussa. Olivatkin kovin kestävää sorttia ja kaikki säilyivät elävänä. Tarkistin ennen kattilaan laittoa rapujen pyrstön aluset, mutta en löytänyt yhtään poikasta. Poikasia kantavat päästän takaisin järveen. Vähän juttu kummastutti, koska yleensä mitä myöhemmäksi ravustus jatkuu, sitä varmemmin pyrstön alta löytyy poikasia.
Meillä syötiin eilen perheen kesken tuoreita rapuja ja parikymmentä pakastin keitinliemineen. Ovat ne vaan niin hyviä.
 |
| Kaunis sumu |
Olin viime viikolla vetouistelemassa mieheni kanssa. Olin etukäteen aivan varma, ettei järvestä saada sillä konstia saalista. Uistimeen kävi kuitenkin kiinni neljä ahventa, kolme toiselle ja yksi minulle. Ei niin kehuttavaa, koska aikaa vierähti pari tuntia. Luonto kuitenkin tarjosi taas parastaan.
Sää oli tyyni ja sumuinen. Veneestä oli mukava ihailla syksyistä luontoa. Hiljainen, lähes äänetön sähköperämoottori oli taas paikallaan tilanteessa.
Rapumerrat on rannalla odottamassa, josko vielä vietäisiin ne pyytämään. Ravustushan jatkuu kuun lopulle asti. Eipä taida tulla enää saalista, koska pyynti on lähes loppunut ammattilaisiltakin jo jokin aika sitten. Ja jos tulee, niin ne pitää tarkistaa, onko vatsanalusessa poikasia. Muutama vuosi sitten tuntui ikävältä, kun yhden keitinveden pintaan nousi pieniä palleroita. Tillit löytyy pakastimesta, joten niistä ei ole pulaa.
Nyt vaan odottelen, että jatkuva sade loppuisi ja saisimme vielä kauniita syksyn päiviä.
