perjantai 22. huhtikuuta 2016

Särjen kutuaika

Särki on kutenut tänä keväänä pitkän aikaa. Yleensä kalan tulo loppuu ihan muutamassa päivässä, mutta nyt ekat kalat pyydettiin jo viikko sitten. Silloin mökkinaapurin katiskassa oli kerralla noin kolmesataa särkeä. Vielä tänään oli verkoissa karheita kutemattomia kaloja ja lähikaislikossa kuhisi ensimmäistä kertaa. Olisikohan kutuajan venymiseen syy kehnoissa ilmoissa. Rapusyöttien saaminen pakastimeen tuntuu olevan aika piukassa.

Täytyi ottaa valokuva kauniin sinisestä särjestä. Erikoista siinä on syvän värin lisäksi se, että se on sininen vain toiselta puolelta. Onhan noissa kutuaikaan värieroja, mutta tämä oli huomattavasti erilaisempi kuin muut. Vieressä on tavallisen värinen kala.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Koko järvi auki

Tällaista se oli jo eilen, ja tuolla minäkin istuskelin vielä viikko sitten. Nyt on koko Säkylän Pyhäjärvi auki, joten vihoviimeisenä päivänä uskaltauduin jäälle. Sen jälkeen tulivat rankkasateet ja kova tuuli, jotka nopeuttivat jäiden sulamista. Eilen ja tänään on ollut lämpimät päivät, yöt vähän pakkasen puolella.

Mahdankohan olla ensi keväänä viisaampi, vai kuka tällaista muistaa? Onneksi on blogini, josta voin taas tsekkailla päivämääriä ja tapahtumia.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Pilkkimiset pilkitty

Päivän saalis
Päätin, että tänään oli viimeinen pilkkipäivä tältä kaudelta. Jäälle pääsi vielä hyvin ja se tuntui tukevalta. En silti uskaltautunut enää kauemmas rannasta.

Katselin kauas järvenselälle ja ihmettelin, miten pari pilkkijää olikin vielä uskaltautunut noinkin kauas. Istuivat samassa paikassa pitkän aikaa, joten ajattelin heidän löytäneen hyvän kalapaikan. No, pilkkijät lehahtivat lentoon - olivat kaksi korppia.

On todella vaikeaa arvioida vesistössä etäisyyksiä. Optikolla olen tosin hiljan käynyt, mutta uteliaisuus ei ole vielä voittanut turhamaisuutta. Prillit ei siis ollut matkassa.

Olen aina sanonut, että täytyy tietää, missä jäällä kulkee. Ei se ihan niin taida mennäkään. Sellaisessa paikassa, jossa jää on aina viimeisenä, olikin se nyt siellä silppua ja vain pari senttiä tuntui kairatessa kovalta. Eikun pistin pilkit pussiin ja kelkan rantaa kohti.

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Merikotka aterioimassa

Merikotka laskeutumassa aterialle

Menin hiljalleen rantasaunalle katsomaan, josko bongaisin merikotkan syömässä aamulla jäälle jätettyjä kaloja. Sieltä se säikähtäen lehahti lentoon. Istuin hiljaa terassilla odottamassa ja pian se saapuikin uudelleen. Nostin vaivihkaa kameraa ja samalla se pelästyi taas ja lähti pois. En ehtinyt ottaa enää uutta kuvaa. Kotkia on enemmänkin, koska lauantaina niitä oli kolme yhtäaikaa selkälokkien kanssa syömässä samaisessa paikassa. Kyllä merikotka on vaan niin upea lintu, mutta on kalasääskikin. Niitä olen nähnyt viikon aikana pari kappaletta.

Talviverkot pois pyytämästä

Suutareita
Taisi olla hyvä aika muutenkin, kuin jäiden heikkenemisen vuoksi, ottaa aamulla talviverkot pois pyytämästä. Verkoavantojen reiät eivät tosin vielä olleet sulaneet yhtään suuremmiksi, mutta luvatut vesisateet muuttavat nopeasti tilanteen.

Saaliina kuvan suutarit, muutama pienehkö hauki, muutama särki ja yksi ahven. Noista suutareista en edelleenkään ole kovin ylpeä. Taas mietin, että pitäköö tosissaan huolestua mökkilahden tilasta. Vielä noin kymmenen vuotta sitten nuo olivat harvinaisia saaliskaloja. Tulipa kuitenkin tehtyä samalla vesistönsuojelutyötä. Nyt pitää enää odotella merikotkien saapumista aterialle.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Vielä löytyy hinkua jäälle

Peiniemenlahtea

Sen verran aurinkoisia päiviä on ollut, etten enää lähde keskelle järveä seikkailemaan. Pilkin tänään muutamalta reiältä, ensin aamulla pari tuntia ja illan suussa toiset pari. Vain kerran kävi joku nyppäsemässä. Aamulla kairaamani reiät olivat iltapäivällä puoliksi jäässä, joten jään pinta on vielä kova. Alapuolesta ei sitten olekaan joka kohdasta tarkkaa tietoa. Tämän päiväiseen pilkkipaikkaan en taida enää uskaltaa mennä, koska silloin joudun ylittämään suuren kivikon. Toisella puolella on virtausta, joten ylityspaikka on aina ensimmäiseksi keväällä sulana.

Suutareita saatiin enemmänkin

Verkot jätettiin eilen vielä pyytämään. Varmaankin huomenna otetaan pois. Saaliiksi saatiin haukea ja suutareita. Oli verkossa yksi siikakin. Tänään lokit ja kolme merikotkaa näyttivät saavan suutareista hyvän aterian.

Pieniä haukia savukalakiusaukseen

Tänään isäntä savusti kuusi pienintä verkkohaukea sähkösavustimessamme. (On kyllä hyvä ostos.) Plokkasin savukalat annospakkauksiin pakastimeen. En kylläkään ihan kaikkea jaksanut nyppiä. Pienet y-ruodot tarttuivat sormiin tiukasti, joten jätin osan selkäpuolelta perkaamatta. Savustetusta hauesta teen savukalakiusausta. On sitten hyvää! Savustetusta kalasta voisi tehdä myös keittoa, mutta kiusaus taitaa viedä voiton.

Laitan savukalakiusaukseen perunoita, sipulia, tilliä, ruokakermaa, suolaa ja sitruunapippuria. Joskus lisään myös ripauksen valkopippuria. Kiusauksen teen samoin kuin Janssoninkiusauksenkin perunoiden osalta. Laitan suikaloimani perunat veteen ja siivilöin ne. Näin saan niistä tärkkelystä pois. Sitten laitan suikaleet 175-asteiseen uuniin kuivahtamaan noin vartiksi. Sen jälkeen sekoitan perunoiden joukkoon muut ainekset ja laitan vuoan takaisin uuniin kypsymään. Hieman kuivahtaneet perunat imevät hyvin maut itseensä ja kalavuoka ei jää koskaan vetiseksi.