Savukoskella

Nuotiolla olisi saanut jalkakylvyn.

Etelässä oli vielä helteet heinäkuun viimeisellä viikolla, kun starttasimme Savukoskelle Kemijoen varteen. Sinne meno oli kuin non stoppiin olisi mennyt, koska juhannuksenkin tienoilla asteita oli noin + 6 ja vettä satoi. Nyt melkein koko ensimmäinen viikko oli samanlainen. Hippasen harmitti huono tuuri. Ei niinkään kylmyys, vaan kaatosadekuurot. Vesi nousi ja laski, jolloin kala syö huonosti. Tuo on ainakin yksi selitys. Ainahan noita löytyy.

 No, eipä varmaankaan harmittanut niin paljoa, kuin tämän kuvassa olevan  kalan karkuun pääsy joltakin kalastajalta. Taimen lojui rantavedessä kuolleena. Pääsi isäntä kuitenkin sanomaan, että tällainen nousi Kemijoesta.

Vanha allas voi näyttää hienolta

Tuli ne helteetkin sitten kunnolla. Terassin mittarissa vilahti parhaillaan  + 33 astetta. Kalastelin ensimmäistä kertaa Lapissa kukkamekko päällä. Ainut haittapuoli siinä oli, että polttiaiset pääsivät kunnolla pureskelemaan. Mäkäräisiä oli myös liikkeellä paljon.

Poroja oli runsaasti liikenteessä. Onnettomuuksia ei sentään sattunut. Ei myöskään läheltäpiti -tapauksia.

En oikein ehtinyt zoomata kunnolla vastarannalle. Oli perhovapa kädessä, kun vastapäätä tallusteli valkoinen poro äitimuorinsa kanssa. Kyllä ne jossakin kohtaa kuvassa ovat.

Jotakin mainitakseni, sain kaikkiaan reissussa kolme haukea. Hyvältä nekin maistuivat. Eräs rouva sanoikin, että tottakai ne maistuvat hyvältä koska ne syövät vain lohta.